Jumala on maapallo

Tapasin eilen hiihtolenkillä vanhan miehen, joka sauvakäveli vanhaa peltotietä ladun varrella. Aamuhämärissä tuntui töykeältä hiihdellä ohi puhumatta mitään ja pysähdyin puhuttamaan miestä. Puhekumppani oli ilmeisen tarpeellinen, koska juttua alkoi tulla välittömästi. Keskustelu oli kuitenkin kaikkea muuta kuin tavanomaista jutustelua talven omituisista säistä. Säästä toki puhuttiin, mutta vanhuksella oli selkeä näkemys siitä mikä aiheutti nämä kaikki kummallisuudet maapallon sääolosuhteissa. Hän oli vakaasti sitä mieltä, että luonto ja maapallo itse kosti ihmiselle kaiken sen mitä ihminen oli tehnyt. Samalla hän haukkui tieteen, kirkon ja kaikki poliitikot huijareiksi ja pettureiksi. Hän ihmetteli miten minä saatoin uskoa Jumalan olemassaoloon. Maapallo itse on Jumala, hän julisti. Vesi, meret ,järvet ja joet ovat sen veri ja elämänlanka.

Olimme joistain asioista samaa mieltä, mutta uskon perustus poikkesi hänellä totaalisesti omastani. Erosimme kuitenkin sovussa ja hymyssä suin. Juttutuokio piristi molempien aamua. Kohtaaminen on aina tärkeää.

Keskustelu veti kuitenkin hiljaiseksi. Mies elämänsä loppusuoralla näki edessään persoonattoman luonnon kostonhimoisena ja tunteettomana jumalana kurittamassa ihmistä, luomakunnan tuhoajaa.

Onko näin, että suurin ongelmamme on hyväksyä Jumalaksi persoonallinen, meidän ulkopuoleltamme tuleva Jumala, jota emme voi itse määritellä. Sellainen Jumala joka ei taivu millään meidän omiin käsitykseemme.

Kirkon tärkein tehtävä on julistaa evankeliumia. Jos tarkastelemme Raamatussa olevia lähetyskäskyjä, voimme muodostaa niistä kuvan kirkosta, joka yhdessä tuumin, yhteisönä vie sanomaa Vapahtajasta ulos maailmaan. Se sisältää kuvan persoonallisesta, rakastavasta Jumalasta. Seurakunta toimii ja uskoo yhdessä. Siksi Kristinuskolle on mahdoton ajatus,  että kirkon ulkopuolelta voisi löytyä pelastus. Tarkoitan tällä koko maailmanlaajuista kristillistä kirkkoa.

Kun ihminen haluaa itse luoda kuvan jumalasta, saa  se heti ominaisuuksia joita ihmisellä itsellään on. Joko se on kostonhimoinen despootti tai kaiken salliva nautiskelija. Vaikka nautiskelussa ei sinällään ole mitään väärää, mutta  aikaa myöden se johtaa  itsekyyteen, joka ei huomioi toisen tarpeita. Kumpikaan kuva ei vastaa ihmisen kärsimyksen ongelmaan. 

Kirkon pitää siis pitää meteliä siitä kuka  Kristinuskon Jumala on ja millainen hän on. Raamatun ilmoitus on ainoa mahdollisuus pohjaksi tälle opetukselle. Silloin tulkinta, että Raamattu olisi pelkästään ihmisen kokemuksia Jumalasta on riittämätön.

Kirkon opetuksen jättämän aukon tulee aina täyttämään jonkinlainen usko. Ihmisen keksimä usko on aina enemmän tai vähemmän ihmistä orjuuttava, eikä se kykene tarjoamaan lohtua. Yksisarviset ja luonnonuskonnot itämaisine painotteineen ovat jo vallanneet luontaishoitoloita ja kassakoneet kilisevät. Enkelikultti voi hyvin ja maaenergia hoidot voi vastaanottaa etänä kotisohvalta kun vain maksat ensin. Vanhat miehet metsäuskoineen huokailevat yksinäisyyttään katkerana kiroten ympärillä kaatuvaa maailmaa.

Itselle kaipaan apostolien tekojen kuvaama seurakuntaa, joka kokoontui yhdessä murtamaan leipää ja rukoilemaan. Tuo seurakunta ei pelännyt ympäröivää maailmaa eikä kuolemaa.

Published by Tapio Laakso

Lapsenuskoinen sen tien kulkija

One thought on “Jumala on maapallo

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: